Blogi

15.11.2018

Muistetaan omat ja muiden rajat! Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy

 

Tämän vuotisen Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan teemana on seurustelusuhteessa koettu seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Tällä tarkoitetaan kumppanin tai kumppanien tekemää, niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa, joka loukkaa toisen seksuaalisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tämä on seksuaalista kaltoinkohtelua. Seksuaalista kaltoinkohtelua seurustelusuhteissa kokevat kaiken ikäiset. Kun nuori kokeilee ja harjoittelee seurustelua ja seksiä, voivat seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemukset olla erityisen haavoittavia. Kaltoinkohtelulla voi olla lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia nuoren elämään. Nuorella on oikeus tutustua seurusteluun ja seksiin samassa kehitysvaiheessa ja elämäntilanteessa olevan henkilön kanssa. Seksuaalista kaltoinkohtelua voi myös tapahtua nuorten välillä. Vastuu, häpeä ja syyllisyys seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ovat aina tekijällä.

Seksuaalisen kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy on aikuisten vastuulla. Lasta ja nuorta suojaava seksuaalikasvatus aloitetaan pienestä pitäen. Itsetunnon ja tunteiden tunnistamisen pohjaa haetaan jo päiväkodista lähtien. Seksuaalista kaltoinkohtelua voidaan ennaltaehkäistä. Tällöin ilmiötä käsitellään ikävaiheelle soveltuvasti läpi kasvun ja kehityksen. Tämä edesauttaa sitä, ettei kaltoinkohtelun tilanteita pääsisi syntymään. Jokaisella on oikeus elää vapaana kaikenlaisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta.

Kaikenlainen tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu ovat tärkeitä taitoja kohti omien rajojen tunnistamista. Nuorta kannattaa rohkaista kuuntelemaan omia valmiuksiaan ja sitä, miten turvalliselta erilaisissa tilanteissa tuntuu. Jos jokin tilanne tuntuu epämiellyttävältä tai ahdistavalta, on sitä tunnetta lupa kunnioittaa. Kaikissa ihmissuhteissa on lupa edetä omaan tahtiin, omia tuntemuksia ja valmiuksia kunnioittaen.

Muistetaan omat ja muiden rajat. Itsemääräämisoikeuteen liittyy olennaisena osana muiden rajojen kunnioitus. Kunnioittava kohtaaminen ja kohtelu opitaan mallioppimisen kautta pääosin perheissä, mutta myös muiden aikuisten mallilla on merkitystä. Kun nuoren kohtaa kunnioittaen ja hänen tekemisiään kommentoi arvostaen, oppii nuori kunnioittamaan muita ihmisiä, sekä saa mallin muihin ihmis- ja seurustelusuhteisiin.

Kunnioittava kohtaaminen tukee myös nuoren itsearvostusta. Kun nuori kokee itsensä hyväksi ja arvokkaaksi, voi hän myös kokea olevansa puolustamisen, suojelun ja avun arvoinen. Se suojaa nuorta myös seksuaaliselta kaltoinkohtelulta. Esimerkiksi lähipiiristä hyväksyntää, kunnioitusta ja arvostusta saava nuori ei ole niin haavoittuvainen kaltoinkohtelijan kehuille, eikä hän salli omia rajojaan rikottavan tullakseen hyväksytyksi tai pidetyksi.

Oikea tieto seksistä ja seksuaalisuudesta suojaa nuorta seksuaaliselta kaltoinkohtelulta. Joskus seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on vaikea puhua kotona tai työssä kohdattavien lasten ja nuorten kanssa, mutta sitä ei kuitenkaan pidä jättää tekemättä! Kasvattajan tehtävä on varmistaa, että nuori saa oikeaa tietoa. Keskustelun voi virittää esimerkiksi tv:n tai radion äärellä esiin tulevasta aiheesta: onko nuorella mielittyä ja miten mahdollinen seurustelusuhde sujuu? Mistä tämän biisin sanat kertovat? Mitä nuori ajattelee omasta ulkonäöstään ja kykeneväisyydestään? MeToo on aiheena edelleen ajankohtainen: nuorelta voi kysyä onko hän kuullut aiheesta ja onko hänellä omia kokemuksia siihen liittyen. Onko koulussa homottelua tai huorittelua, onko nuorta joskus kosketettu ilman lupaa tai tarjottu maksua vastineeksi, tai onko hän joutunut tilanteisiin joissa ei olisi halunnut olla? Vastaus voi olla kieltävä, vastustavakin, mutta tämä antaa merkin nuorelle, että kanssasi on lupa keskustella, kun hän sitä haluaa. Jos nuori ei halua puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista hänelle voi todeta, että kanssasi voi aina jutella mieltä askarruttavista asioista, olivat ne sitten kivoilta tai ikäviltä tuntuvia.

Nuorelle on tärkeää sanoittaa ääneen, että aikuiselle voi puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä ikävistä kokemuksista. Turvalliset kontaktit aikuisiin vahvistavat nuoren käsitystä siitä, että hän on hyvä, arvokas ja rakastettu. Joskus nuorelle voi olla helpompi puhua seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ulkopuolisen kanssa. Kerro nuorelle myös luotettavista palveluista ja toimijoista, jotka tarjoavat tietoa ja tukea. Esimerkiksi nuori voi olla yhteydessä luottamuksellisesti Nuorten Exitin työntekijöihin kahdenkeskisessä chatissa. Chat avoinna tiistaisin klo 16–18 ja torstaisin klo 14–16 (www.nuortenexit.fi). Kaikista seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteista voi selvitä ja toipua, mutta useimmiten siihen tarvitaan toisten ihmisten tukea riippumatta siitä, kuinka pitkään tapahtuneesta on.

 


13.11.2018

Väkivallan vaikutukset seksuaalisuuteen parisuhteessa

 

Kirjoittaja on Lyömätön Linja Espoossa Ry:n Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelman läpikäynyt mies ja hän pohtii väkivallan tuomia vaikutuksia seksuaalisuuteen ja läheisyydenkokemukseen parisuhteessa.

 

Seksuaalisuus rakentuu itsemääräämisen ja luottamuksen pohjalle ja samalla parisuhteessa siihen liittyy toiselle mielihyvän tuottamisen mahdollisuus. Seksuaalisuudessa on kysymys henkilön itsensä määrittelemistä rajoista ja haluista. Rajat ovat siis ihmisen itsensä asettamia ja hyvässä parisuhteessa näitä rajoja kunnioitetaan. Samalla seksuaalisuus parisuhteessa perustuu mielihyvän tuottamiseen kumppanille ja itselle. Lähtökohtaisesti tämän mielihyvän tuottamisen pitäisi olla tasapainossa eli molemmat saavat oman osansa tästä mielihyvästä. Pystyäkseen tasapainoiseen ja molempia miellyttävään seksiin, parisuhteessa tulisi parin välillä olla luottamus. Tämän luottamuksen voi rikkoa tai saada pois tasapainosta niin henkinen kuin fyysinenkin väkivalta. Toki myös esimerkiksi uskottomuus johtaa henkilöiden välisen luottamuksen järkkymiseen tai varmasti samanlaisia vaikutuksia on vaikka alkoholismilla.

Väkivallan vaikutus seksuaalisuutteen on varmasti suurempi uhrin kuin tekijän osalta. Tekijän osalta kysymys on myös erilaisista vaiheista oman väkivallan seurausten vaikuttavuuden huomaamisessa. Kaikkiaan tekijä näkee väkivallan vaikutuksen eri vaiheissa eri tavalla. Alimmalla portaalla väkivallan tekijä pitää tekojaan oikeutettuina ja puolustaa tekojaan toista syyllistäen. Tässä vaiheessa väkivallan tekijä näkee seksiin liittyvät ongelmat uhrin aiheuttamina ja varmasti jopa syyllistää uhria seksin puutteen vuoksi. Tämä varmasti lisää uhrin kannettavaa taakkaa. Seuraavassa vaiheessa tekijä ”tunnistaa ja tunnustaa” oman toimintansa seuraukset ja vaikutukset parisuhteeseen. Tämä tekijän näkökulmasta ”pitäisi riittää” hyvään parisuhteeseen ja sitä kautta myös hyvään seksiin. Kuitenkin taustalla oleva luottamus on vielä horjuvaa ja elämä on liikkumista kuin pettävällä jäällä kävelyä. Tämäkään vaihe ei välttämättä vapauta uhria tekojen vaikutuksista ja nosta luottamusta tarvittavalle tasolle.

Tekijän tulisi nähdä kokonaisuus oman toimintansa vaikutuksista. Nähdä millaisia vaikutuksia sillä on kaikkiaan ihmisten välisiin suhteisiin. Väkivallan tekijän näkökulmasta voidaan ajatella, että hän ehkä haluaakin nähdä parisuhteen ja seksuaalisuuden erillisinä osa-alueina. Tekijä ehkä haluaa seksin kautta kokea toisen läheisyyden, joka on melko tavalla ristiriidassa kokonaiskuvan kanssa. Ajatus tekijän näkökulmasta on se, että aiheutat toiselle mielipahaa ja saat kuitenkin nauttia seksistä, vähän kuin ottaisi ”rusinat pullasta”. Tekijä pyrkii usein selittämään tekojaan itselleen ja jopa muille. Tekijä ajattelee, että ei teko ollut niin paha ja ei siinä ketään sattunut. Käytännössä usein teot ovat uhrin näkökulmasta huomattavasti merkityksellisempiä ja niiden vaikutus parisuhteeseen on pidempi kuin mitä tekijä uskoo. Usein tekijä varmasti ajattelee tekoaan ehkä tunteja tai muutaman päivän ja sitten hän on valmis jatkamaan ”puhtaalta pöydältä”. Hän on valmis unohtamaan ja parisuhteen suhteen pitäisi tämän jälkeen sujua kuin parhaina päivinä. Mitä jos väkivallan tekojen vaikutusta ajateltaisiin siten, että tekijän kannalta teko pyörii päässä ja ajatuksissa vaikka 12 tuntia eli yhden päivän. Voidaanko ajatella, että uhri unohtaisi teon edes 12 päivässä. Tästä syntyy varmasti uusia ristiriitoja, jotka pahimmillaan johtavat uusiin väkivallan tekoihin. Tällaisilla ajatus eroilla tekojen seurauksista on vaikutusta seksuaalisuuteen. Siksi tekijän eteneminen omalla väkivallattomuuden polulla on tärkeää ja sen näkeminen, että luottamus pitää ensin ansaita ennen kuin siitä voi nauttia.

Uhrin kannalta tällaisessa asetelmassa ei ole helppo olla ja monissa tilanteissa tulee ajateltua, että mikä saa ihmisen pysymään siinä rinnalla ja kestämään tämän kaiken. Hyväkään seksi ei voi poistaa henkisen tai fyysisen väkivallan painolastia uhrin harteilta. Uhri joutuu alistumaan väkivaltaan ja seksiin. Uhrin näkökulmasta on varmasti tavalla toisella pyrkimys ”näytellä normaalia parisuhdetta”. Uhri tekee usein varmasti lähes kaiken, että elämä näyttäisi normaalilta ja pyrkii varmasti hyvin pitkään piilottelemaan väkivaltaa. Mitä pidempään tätä näytelmää näytellään sitä suuremmaksi taakka kasvaa. Väistämättä uhrin seksuaalisuus kärsii tällaisessa parisuhteessa. Pahinta väkivaltaisissa parisuhteissa on, että väkivallan vaikutus uhriin on suurempi kuin tekijään ja seksuaalisuus on yksi osa-alue jossa vaikutus saattaa pitkällä aikavälillä on tuhoisaa. Oma lukunsa on, jos tekijä käyttää väkivaltaa myös seksuaalisuuden osa-alueilla, kuten painostamalla uhrin oman tahdon vastaisiin tekoihin.

Kuten alussa sanoin niin seksi merkitsee valinnan vapautta ja oman tahdon toteuttamista, miten voisimme kuvitella, että uhri toisessa hetkessä on väkivallan uhkan alaisena ja toisessa hetkessä olisi seksin yhteydessä vapautunut. Tämä tuntuu hieman järjen vastaiselta. Varmasti uhri suostuu seksiin ja voi olla, että myös nauttii siitä hieman, mutta mitä jos tekijä olisikin päässyt eteenpäin omassa prosessissa ja päässyt seuraavat askeleet väkivallattomuudessa. Kuinka hyvää seksi voisikaan silloin olla tai jos väkivallan päättymisen jälkeen päästään luottamukseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen. Kaikkiaan väkivallan katkaisulla voi olla merkittäviä vaikutuksia molempien osapuolten seksuaalisuuteen ja oman itsensä kanssa tasapainoon pääsemiseksi.

 


8.11.2018

Seksuaaliväkivallan jättämiä haavoja voidaan hoitaa

Miks mulla on aina paha olla?”, ”Miten musta on tullut näin säikky?”, ”Tästä en kyllä kehtaa ikinä puhua kenellekään, eihän mua kukaan edes uskoisi.” ”Seksi ei oo mun juttu, ällöän sitä ”

Tämänkaltaiset ajatukset, mietteet sekä kysymykset ovat tavallisia seksuaaliväkivaltaa kokeneen mielessä. Seksuaalisuus on ihmisen herkintä minän ydintä, sitä loukkaava teko satuttaa aina ja jättää jäljen. Tutun tai läheisen ihmisen tekemänä se rikkoo ihmisen perusluottamusta muihin ihmisiin, itseen ja elämään erityisen haavoittavasti. Seuraukset ja reagointi vaihtelevat haitaten sekä arkielämää, ihmissuhteita että elämästä nauttimista monin eri tavoin. Seksuaalitraumaa voi tarkastella tunnehaavana, jota on hyvä lähteä hoitamaan omaan tahtiin ja kunnioittavasti. Seksuaaliväkivalta kokemus voi palata ihmisen mieleen vuosia tapahtuneen jälkeen. Usein kokemusta on vältelty ajattelemasta ja pyritty unohtamaan. Erilaiset elämänvaiheisiin liittyvät kehityskohdat, siirtymävaiheet ja kriisit voivat aktivoida aiemmat hankalat kokemukset. Tällaisia riskialttiita kohtia ovat mm. intiimi- ja seurustelusuhteiden muodostaminen ja kariutuminen, raskaus, vauvan odotus, synnytys ja vanhemmuuden haasteet.

Parisuhteessa seksuaaliväkivallan ilmentymismuodot voivat olla erilaisia.  Halventava, loukkaava puhe, vastentahtoinen koskettelu, seksiin pakottaminen henkisen tai fyysisen väkivallan keinoin ovat seksuaaliväkivaltaa. Vaikka aina rikoksen tunnusmerkit eivät täytyisi, on jokaisella oikeus saada apua ja tulla autetuksi. Väkivallan kokemusten pohtiminen, käsitteiden ja sanojen, sekä tiedon saaminen väkivallan eri muodoista on tärkeää sen tunnistamiseksi.  Väkivalta, erityisesti seksuaaliväkivalta, aiheuttaa erillisyyden ja yksinäisyyden tunteita. Runsas päihteidenkäyttö on monen ihmisen tapa hoitaa ja turruttaa hankalia olotiloja.  Kaikki kontaktit toisiin ihmisiin, sekä auttaviin tahoihin, lisäävät mahdollisuuksia irtautua väkivaltaisesta suhteesta ja ennaltaehkäistä väkivallan uusiutumista.

Trauma voi aiheuttaa kriisin, mutta tavallisempaa on, että pahanolontunnetta yrittää vältellä kaikin voimin ja pintaan nousevat yksilölliset ”kivun ilmentymät ” vaivaavat arjessa monin eri tavoin. Tavallisimpia oireita ovat epämääräinen ahdistus, säpsähtelyt, keskittymisvaikeudet, vireystilan vaihtelut ja uniongelmat. Koettu väkivalta voi tunkeutua mieleen sattumanvaraisesti pitkin päivää, heikentäen keskittymiskykyä ja vaikeuttaen läsnäolon tunnetta erilaisissa tilanteissa. Apua ja tukea kannattaa hakea, koska väkivallasta puhuminen auttaa jäsentämään kokemusta ja ymmärtämään sen seurauksia. Jakaminen toisen ihmisen kanssa vie väkivaltakokemuksesta jo terävintä voimaa pois. Ystävä tai muu luotettu läheinen voi auttaa kuuntelemalla ja ohjaamalla ammatillisen avun ja tuen piiriin.

Seksuaaliväkivalta on ihmisoikeusloukkaus, tämä tulisi tiedostaa. Laki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat tarjoamaan tukea ja apua. Oikea-aikaisella tuella ennaltaehkäistään väkivallan uusitumista, poistetaan inhimillistä kärsimystä ja tuetaan oman elämän toimijuutta. Käsittelemätön seksuaalitrauma syrjäyttää monitasoisesti ja aiheuttaa taloudellista haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Seksuaaliväkivallasta huolimatta on oikeus hyvään elämään ja ihmissuhteisiin. Vaikka kokemus tuntuu musertavalta, voidaan oikealla tiedolla, ammatillisella ja yksilöllisellä tuella vähentää seksuaaliväkivallan haittoja ja tukea parempaan tulevaisuuteen.

Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyössä meidän neljän hengen tiimimme kohtaa vuosittain n. 300 tyttöä ja nuorta naista, jotka ovat kokeneet seksuaaliväkivaltaa eri muodoissa. Osa heistä on kohdannut sitä lähisuhteissaan. Haluamme luoda turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa puhua kokemuksistaan omin sanoin. Jokaisella on oikeus saada apua omaan tahtiinsa ja käsitellä tapahtunutta yksilöllisesti. Tuemme asiakasta löytämään omia voimavarojaan käsitellä ja ratkaista arjessaan seksuaaliväkivallan aiheuttamia ongelmia.  Työtämme ohjaavana mottona voisi pitää ”Kintsugia”, japanilaista tapaa tai ajatusta, jossa rikkoutuneet esineet korjataan usein kullalla. Virhe nähdään yksilöllisenä osana esineen historiaa, mikä lisää sen kauneutta.

Jos olet 13-29-vuotias tytöksi ja naiseksi itsesi kokeva, ota rohkeasti yhteyttä, jos koet tai mietit, että sinua on loukattu seksuaalisesti. Yhteystietomme löydät osoitteessa https://tyttojentalo.fi/toiminta/seksuaalivakivaltatyo . Voit tulla juttelemaan aiheesta myös Otava-chattiin torstaisin klo 15-17. Chatiin pääset sekä Tyttöjen Talojen (Helsinki, Espoo, Kuopio, Rovaniemi, Oulu), että Loisto-setlementin nettisivujen kautta. https://loistosetlementti.fi/

Valoa, ei väkivaltaa syksyynne ystävät!

Seksuaaliväkivaltatyön tiimi 

Helsingin Tyttöjen Talo

Kristiina Hannila

Laura Maatraiva

Anette Malinen

Pia Tuovinen

 

 

 


6.11.2018

Seksi, parisuhde ja suostumus

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää joka syksy Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan. Tänä vuonna aiheeksi on valikoitunut julkisesta #metoo keskustelusta puuttunut teema: parisuhteessa koettu seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Me Too-kampanjointi nosti esiin julkisissa tiloissa ja työyhteisöissä tapahtuneen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan. Kampanja on ollut merkityksellinen tuodessaan julkisuuteen pitkään vaietun ja usein normalisoidun väkivallan, vaatien asiaan muutosta ja naisten kokemuksille oikeutta.

Yksityisyyden suojassa, pari- ja seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta on kampanjoinnin kohteena aiemminkin. Tänä vuonna haluamme nostaa esiin erityisesti seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan parisuhteessa. Fyysinen ja nykyään myös henkinen väkivalta tunnistetaan palveluissa yhä paremmin. Seksiin painostaminen, siihen pakottaminen tai raiskaus suhteessa on kuitenkin huomattavasti harvemmin esillä ollut teema eikä asiasta osata aina kysyä. Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa voi esiintyä muiden väkivallan muotojen kanssa tai sitä voi esiintyä vain seksin harrastamisen yhteydessä, jolloin seksi on väkivaltaista ja aiheuttaa ei toivottua kipua. Seksi on usein merkittävä osa parisuhdetta mutta sen tulisi aina perustua vapaaseen tahtoon eli suostumukseen ja toiveiden kunnioittamiseen. Toisen vaatiminen, painostaminen tai pakottaminen sellaiseen seksiin, jota toinen ei halua, on väkivaltaa. Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä myös parisuhteessa. Kun toiveet seksistä eroavat, ratkaisuna on kunnioittava keskustelu ja kuuntelu. Parisuhde koostuu erilaisista tekijöistä, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Psykologinen turvallisuus, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, lupa olla juuri sellainen kuin on ja tulla arvostetuksi omana itsenään, luo perustan hyvälle suhteella ja antoisalle seksille. Seksin ei tulisi olla sen enempää kaupankäynnin välinen, kuin palkintokaan eikä parisuhde anna oikeutta kajota toisen kehoon, ilman tämän suostumusta. Tasa-arvoinen parisuhde nojaa vapaaehtoisuuteen, kunnioitukseen ja turvan luoman luottamuksen kulmakiviin, jos nämä horjuvat, on koko parisuhde heikoissa kantimissa.

Kansallinen väkivaltaobservatorio kokoaa yhteen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tekeviä järjestöjä. Sukupuolittunut väkivalta piiloutuu asenteisiin ja rakenteisiin, joiden muuttaminen vaatii sinnikästä ja pitkäjänteistä työtä. Vuosittain toteutuva Valoa, ei väkivaltaa – kampanja on osa tätä työtä. Vaikka kampanjan teema vaihtuu vuosittain, nostamme joka vuosi esiin YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. edellisen vuoden aikana puolisonsa tai ex-puolisonsa toimesta menehtyneiden naisten lukumäärän. On syvästi valitettavaa ja surullista todeta, että viime vuonna (2017) menehtyneiden naisten määrä, on merkittävästi suurempi kuin edellisen vuoden (2016). Tämä muistuttaa meitä kaikkia siitä, että työtä on sinnikkäästi jatkettava.

Kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja
Johanna Matikka
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
Ensi- ja turvakotien liitto