Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio

Väkivalta satuttaa jokaista. ”Jos olisi tullut yksikin lyönti, olisin varmasti lähtenyt. Henkinen parisuhdeväkivalta oli minulle vieras termi. Kun luin aiheesta, tajusin, ettei suhteemme ole terve. Pelkäsin miestäni koko ajan enemmän. Henkinen väkivalta on tuomittavaa siinä missä fyysinenkin.” kommentoi Heidi Holmavuo Tehy-lehden artikkelissa (2017). Valoa, ei väkivaltaa-kampanja järjestetään vuosittain joka syksy. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan…

Matkalla väkivaltaisesta ihmissuhteesta irtautumiseen on yksi hyvin tärkeä pysäkki: se hetki, kun väkivallan kokija uskaltaa rikkoa hiljaisuuden ja ottaa väkivallan puheeksi. Väkivaltaan liittyy usein häpeän ja syyllisyyden tunteita, jotka tekevät asiasta kertomisen vaikeaksi. Mutta se hetki, jona väkivaltaa kokenut uskaltaa kertoa kokemuksistaan jollekin luotettavana pitämälleen henkilölle, määrittää paljon tulevaa. Väkivallan kokija, jonka kertomaa on uskottu,…

Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muotona haavoittava niin fyysisesti kuin henkisesti. Jos väkivallan tekijä on uhrille läheinen, on tilanteesta vaikea paeta. Avuttomuuden, yksinäisyyden ja arvottomuuden kokemukset ovat monille väkivaltaisissa lähisuhteissa eläville tuttuja. Lähisuhdeväkivallasta on lähes aina ahdistavaa ja vaikeaa kertoa ulkopuolisille, mutta tilanteesta tekee liki mahdottoman, jos kielitaito on heikko tai tukiverkostot eivät ole saavutettavissa. Ulkopuolisen voi…

Du hör att en vuxen skriker. På andra sidan ditt vardagsrum träffar någon eller något väggen. Du tar några steg närmare grannlägenheten, men du kan ändå inte tyda vad som pågår. Då kommer gråten. Ett barn vars röst tränger sig genom dina tapeter, på din sida om väggen, in i ditt hem. Du känner oron…

Mitä tehdä, kun kaveri kertoo kohdanneensa seksuaalista kaltoinkohtelua ja painostamista? Mitkä salaisuudet on hyvä pitää itsellään ja mitkä kertoa aikuiselle? Nuorten seksuaalikasvatukseen on tärkeää sisällyttää tieto turvallisista aikuisista, joille voi puhua vaikeiltakin tuntuvista kaltoinkohtelun kokemuksista. Tilanteesta riippuen esimerkiksi omat vanhemmat, koulun henkilökunta ja useat järjestöt tarjoavat apua ja tukea nuorille, joiden omia rajoja on rikottu.…

Kuka tahansa voi kohdata väkivaltaa ja kaikilla väkivaltaa kohdanneilla on oikeus saada tarvitsemansa apu ja tuki. Päihteiden aktiivikäyttäjät ovat ryhmä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta keskusteltaessa. Usva-hankkeessa (2017-2019) tarjotaan tukea päihteiden aktiivikäyttäjien kohtaaman seksuaalisen väkivallan kokemuksiin. Työssämme kohtaamme päihteitä käyttäviä ihmisiä jalkautuen kaduille, päiväkeskuksiin ja terveysneuvontapisteisiin. Tapaamme ihmisiä heidän omissa toimintaympäristöissään, jokaisen…

Asunnottomien naisten kokema väkivalta voi olla psyykkistä, fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai henkistä. Iso-Britanniassa, jopa 95% asunnottomista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa ja 80% seksuaalista väkivaltaa. Päihdehuollon naisasiakkaista yli 90% on kohdannut fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa aikuisiällä. Myös lähisuhdeväkivalta on yleistä, sillä 75% niistä, jotka kuolevat puolisonsa surmaamina, kuolevat omaan kotiinsa. Suomessa asunnottomia naisia työssään…

”Tossa ovessa lukee Lyömätön Linja mut en mä oo kyl lyöny ketään..” ”Oonkohan mä oikeessa paikassa ku ei meil oo niin vakavaa..” ”Me ollaan hyvin toimeentuleva perhe ja muutenkin pärjätään niin en mä tiedä onko tällaseen tarvetta..” ”Teillä on varmaan enemmän apua tarvitsevia, toivottavasti en vie kenenkään sellasen paikkaa..” ”Vaimon mielestä mun pitäis tehdä jotain…

Suomeen muuttaneet naiset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan moninainen joukko yksilöitä, joilla jokaisella on oma tarinansa. Eri elämäntilanteista ja taustoista huolimatta naisia yhdistää se, että he joutuvat kantasuomalaisia naisia todennäköisemmin syrjinnän tai väkivallan kohteiksi – joskus pelkästään ulkonäön tai nimen perusteella. He kohtaavat monenlaisia rakenteellisia esteitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja omien yhteisöjensä sisällä. Esteet jäävät liian…

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleistä. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toisiksi turvattomin maa naisille ja suomalaisista naisista lähes puolet (47%) kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa. Huolimatta synkistä luvuista, valtion resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ovat riittämättömiä. Suomi…