Vetoomus eduskuntavaaliehdokkaille: Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttava.
Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion vetoomus eduskuntavaaliehdokkaille. Vetoomuksen voit allekirjoittaa sivun alaosassa.
Vaadi kanssamme, että
1) lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan
2) naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön varmistetaan riittävästi resursseja
Allekirjoita vetoomus ja haasta mukaan myös oman alueesi ja puolueesi eduskuntavaaliehdokkaat. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja – laitetaan yhdessä piste toistuvan ja vakavan väkivallan sovittelulle!
Mistä on kyse?
Lähisuhdeväkivalta on merkittävä ja laaja ihmisoikeusongelma Suomessa, ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneista valtaosa, yli 80 %, on naisia (Tilastokeskus 2021). Väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka uhkaa naisten henkeä ja terveyttä. Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan unionin vaarallisimmista maista naisille: joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta.
Väkivaltatilanteisiin tulee suhtautua vakavasti kaikilla yhteiskunnan tasoilla – niin päätöksenteossa, sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin viranomaistahoilla. Valitettavasti esimerkiksi parisuhteessa tapahtuviin väkivallan tekoihin ei suhtauduta asian vaatimalla vakavuudella. Yhteiskunnassamme sitkeänä elävät ajatukset ja asenteet saattavat pahimmillaan johtaa siihen, että väkivaltaa pidetään yksityisasiana tai ”vuorovaikutuksen ongelmana”.
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan linkittyvät vähättelevät asenteet tulevat näkyväksi etenkin siinä, että Suomessa toistuvaa ja vakavaa lähisuhdeväkivaltaa sovitellaan yhä. Tämä siitä huolimatta, että sovittelu on nimellisesti kiellettyä toistuvissa väkivaltatilanteissa. Lähisuhdeväkivallan sovittelu kielii vähättelevistä asenteista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Lisäksi se rikkoo räikeästi väkivallan kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia.
Sovitteluprosessissa väkivallan tekijä ja kokija käsittelevät väkivallan tekoja ja seurauksia yhdessä sovittelijoiden kanssa. Useimmiten lopputuloksena on sopimus, väkivallantekijän anteeksipyyntö ja lupaus hakea apua. Sovittelu ei kuitenkaan aina turvaa väkivaltaa kokenutta fyysisesti tai psyykkisesti, ja pahimmillaan väkivallan kokija saattaa altistua väkivallan uusiutumiselle sovittelun jälkeen. Suomessa sovitellaan myös seksuaalirikoksia, mikä tarkoittaa, että sovitteluprosessissa saattaa olla myös esimerkiksi raiskauksia.
Toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa sovitellaan Suomessa yhä huolimatta siitä, että Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjauksissa vuosille 2019–2023 mainitaan, ettei sovittelua käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Lisäksi GREVIO eli Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova ryhmä on esittänyt vaatimuksen, että poliisia on ohjeistettava siten, ettei sovitteluprosessiin ohjata tapauksia, joissa väkivalta on toistuvaa. Lokakuussa 2022 Suomi sai kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (CEDAW) valvovalta CEDAW-komitealta suosituksia sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen, ja yksi suosituksista koski nimenomaan sovittelua lähisuhdeväkivaltatapauksissa.
Sovittelun yleisyys osoittaa, että Suomessa vakavistakin väkivaltarikoksista voi selvitä anteeksipyynnöllä, jos väkivallan kokija on tekijälle läheinen nainen. Monet järjestöt Suomessa ovat vaatineet lähisuhdeväkivallan sovittelun rajaamista lainsäädännöllä sovitteluprosessien ulkopuolelle. Lähisuhdeväkivallan sovittelu viestii siitä, ettei lähisuhdeväkivaltaa nähdä riittävän vakavina rikoksina. Tosiasiassa lähisuhdeväkivalta on usein ajan myötä raaistuva ilmiö, jolla on vakavat seuraukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Päättäjien tehtävänä on edistää väkivallan torjumista ja ihmisoikeuksien toteutumista. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan lainsäädännöllä taattua velvoittavuutta. Väkivaltailmiöiden monitahoisuus ja sukupuolittuneisuus on huomioitava sekä päätöksenteossa että ennaltaehkäisyn ja auttamisen rakenteissa.
Vaadi kanssamme, että
1) lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan
2) naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön varmistetaan riittävästi resursseja
Allekirjoita vetoomus ja haasta mukaan myös oman alueesi ja puolueesi eduskuntavaaliehdokkaat. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja – laitetaan yhdessä piste toistuvan ja vakavan väkivallan sovittelulle!
Jos upotus ei näy, siirry lomakkeeseen tästä!
Me allekirjoittaneet järjestöt vetoamme, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttava. Lisäksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön on varmistettava riittävästi resursseja ja työn vaikuttavuutta on seurattava.
Mukana olevat järjestöt:
African Care ry
Amnesty International Suomen osasto ry
Barnavårdsföreningen i Finland
Demarinaiset
Ensi- ja turvakotien liitto
Exit – pois prostituutiosta ry
KD Naiset ry
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Lyömätön Linja Espoossa ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisten Linja Suomessa ry
Suomen Keskustanaiset ry
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Vasemmistonaiset
Vihreät Naiset ry
Lisätietoja:
Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Observatorio seuraa lainsäädäntöä, ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun ja toimii naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena asiantuntijana. Väkivaltaobservatorio on osa European Women’s Lobbyn EWL European Observatory against Violence against Women -verkostoa, joka toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Eduskuntavaaliehdokas, allekirjoitettuasi vetoomuksen, voit käyttää alla olevaa kuvaa somessa viestiessäsi äänestäjille sitoumuksestasi. Voit merkitä meidät julkaisuun käyttämällä alla olevia tunnisteita:
Facebook: @Valoa, ei väkivaltaa
Instagram: @vakivaltaobservatorio
Twitter: @VakivaltaObs
Väkivaltaobservatorion aiemman vetoomuksen ennen kuntavaaleja vuonna 2021 allekirjoitti 470 kuntavaaliehdokasta eri puolueista ympäri Suomen ja sitoutui edistämään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä omassa kotikunnassaan
