Vetoomus

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio

Vetoomus

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ kunnissa – poliittinen tahtotila ja rakenteet saatava kuntoon

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä ja laaja ihmisoikeusongelma Suomessa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy sekä akuuttivaiheen palveluiden tarjoaminen kuuluu kunnan tehtäviin. Väkivallan vastainen työ vaatii koordinointia, ohjausta sekä riittävät resurssit. STM:n vuonna 2019 teettämän kuntakyselyn mukaan kuitenkin noin puolesta kunnista puuttui tarvittavat rakenteet lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.

Kuntien on panostettava väkivallan vastaiseen työhön ja sitä on kehitettävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kuntien on laadittava lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn toimintaohjelma, joka tulee liittää osaksi kunnan turvallisuus- ja hyvinvointiohjelmaa. Ohjelmaan on sisällytettävä matalan kynnyksen palveluita ja pitkäaikaista tukea sekä terapiaa väkivallan uhreille. Ohjelmaan tarvittavat resurssit tulee olla osa kunnan talousarviota ja budjettia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen työntekijöillä tulee olla ammatillinen valmius puuttua lähisuhdeväkivaltaan sekä ajantasainen osaaminen sitä koskevasta lainsäädännöstä, mukaan lukien Istanbulin sopimus. Amnestyn kuntatutkimus (2017) kertoi, että naisiin kohdistuvan väkivallan erityisten riskiryhmien asema suhteessa väkivaltatyön palveluihin on heikko koko maassa. Amnestyn toimeksiannosta tutkija Satu Lidman toteutti aiemman tutkimuksen seurannan alkuvuonna 2021. Seurantahaastattelujen perusteella haavoittuvien ryhmien tarpeita ei edelleenkään ole riittävästi pohdittu, mistä seuraa se, ettei palvelusuunnitelmia oltu tehty. Väkivaltaa kokeneiden erilaisuus ja erityistarpeet on huomioitava kuntien väkivallan vastaisissa toimissa, erityisesti palvelujen kehittämisessä. On huolehdittava siitä, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille; vammaisille, maahanmuuttajataustaisille, paperittomille, ikäihmisille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja henkilöille, joiden kokema moniperustainen syrjintä vaikuttaa palveluiden saavutettavuuteen.

Amnestyn ja STM:n kyselyihin vastanneiden kuntien mukaan, kunnat tarvitsevat johdonmukaista ja monimuotoista tukea valtiolta. STM:n selvityksen sisältämiin ehdotuksiin sisältyy laki lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä, jolla vahvistetaan yhteistyötä sekä kuntien, alueiden ja valtionhallinnon rooleja ja vastuita lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Amnestyn 2021 seurantatutkimuksessa kysyttiin, olisiko tarpeen säätää kuntien velvollisuudesta torjua lähisuhdeväkivaltaa lainsäädännöllä. Vastauksissa nähtiin arvokkaana mahdollisuutena se, että kuntia velvoitettaisiin lain tasolla kattavampaan ja myös valtakunnallisesti tasalaatuisempaan väkivaltatyöhön, jossa kunnallinen päätöksenteko sekä sote-alojen ammattilaiset ja poliisi toimisivat yhdessä.

Kuntapäättäjillä on oltava ajantasainen ja kattava tieto naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen laajuudesta. Kunnan ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan moninaisten muotojen tunnistamiseen tulee vahvistaa kuntien moninaistuva väestö huomioon ottaen. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen vaatii vahvan poliittisen tahtotilan. Poliittisesti ja yhteisesti sovitut rakenteet lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle hyödyntävät kuntien palveluissa työskenteleviä sekä järjestöjen työtä, mutta ne ennen kaikkea takaavat toimivat palvelupolut sekä tarvittavan tuen lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.

Me allekirjoittaneet järjestöt vetoamme, että poliittinen tahtotila ja rakenteet naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä on saatava kuntoon.

Mukana olevat järjestöt:

African Care ry, Amnesty International Suomen osasto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto, Exit – pois prostituutiosta ry, KD Naiset, Lyömätön Linja Espoossa ry, Monika-Naiset liitto ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry, Naisten Linja Suomessa ry, Suomen Keskustanaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet r.f. ja Vasemmistonaiset.

Lisätietoja: Katariina Hyvärinen, NYTKIS ry:n järjestökoordinaattori & Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion sihteeri.  [email protected]

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Observatorio seuraa lainsäädäntöä, ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun ja toimii naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena asiantuntijana. Väkivaltaobservatorio on osa European Women’s Lobbyn EWL European Observatory against Violence against Women -verkostoa, joka toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

KUNTAVAALIEHDOKAS! ALLEKIRJOITA VETOOMUS!

Pyydämme kaikki kuntavaaliehdokkaita allekirjoittamaan vetoomuksemme ja sitoutumaan edistämään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä omassa kotikunnassa.

Allekirjoita vetoomus täällä.

Allekirjoitettuasi vetoomuksen, voit käyttää alla olevaa kuvaa somessa viestiessäsi äänestäjille sitoumuksestasi. Voit merkitä meidät julkaisuun Facebookissa käyttämällä tunnistetta @Vakivaltaobservatorio ja Twitterissä tunnistetta @VakivaltaObs.