Päihteiden aktiivikäyttäjien kohtaama seksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Kuka tahansa voi kohdata väkivaltaa ja kaikilla väkivaltaa kohdanneilla on oikeus saada tarvitsemansa apu ja tuki. Päihteiden aktiivikäyttäjät ovat ryhmä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta keskusteltaessa. Usva-hankkeessa (2017-2019) tarjotaan tukea päihteiden aktiivikäyttäjien kohtaaman seksuaalisen väkivallan kokemuksiin.
Työssämme kohtaamme päihteitä käyttäviä ihmisiä jalkautuen kaduille, päiväkeskuksiin ja terveysneuvontapisteisiin. Tapaamme ihmisiä heidän omissa toimintaympäristöissään, jokaisen yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeista käsin. Keskustelemme väkivallasta, seksistä, ihmissuhteista, seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta, seksin vaihtamisesta, omista rajoista ja oman seksuaalisuuden kunnioittamisesta. Kaikesta on lupa puhua.
Päihteiden aktiivikäyttäjillä on muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski kohdata seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Erityisesti naiset kohtaavat seksiin liittyvää pakottamista ja painostamista huomattavan usein. Yle kirjoitti tammikuussa asunnottomana olleesta nuoresta naisesta, joka käytti päihteitä jaksaakseen valvoa yöt Helsingin kaduilla. Helsingin sanomat puolestaan kertoi 18-vuotiaan suonensisäisiä huumeita käyttäneen, asunnottomana olleen Roosan tarinan. Molemmissa jutuissa tuodaan esiin asunnottomien nuorten naisten riski altistua seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. Ne kertovat arjesta, jossa väkivalta ja seksuaalisuutta loukkaavan kaltoinkohtelun uhka ovat jatkuvasti läsnä.
Miesvaltaisessa huumekulttuurissa naisen asema ja mahdollisuudet puolustautua uhkaavissa tilanteissa ovat miehiä heikommat. Parisuhteet voivat suojata naisia väkivallan uhalta, mutta väkivaltaa ja hyväksikäyttöä tapahtuu myös lähisuhteissa. Samaan aikaan erityisesti miesten kohtaama seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on vaiettu aihe, johon apu jää usein saamatta.
Hallitsematon riippuvuuskäyttäytyminen altistaa väkivallalle ja seksuaaliselle kaltoinkohtelulle monin tavoin. Väkivallan uhka kasvaa velkatilanteissa ja erityisesti silloin, kun henkilö on itse päihtynyt. Päihteiden käytön rahoittamiseksi tai esimerkiksi yöpaikan saamiseksi harjoitettu vastikkeellinen seksi nostaa väkivallan riskiä.
Myös päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan kokemuksia. Tutkimukset osoittavat, että päihteidenkäyttö on yksi seuraus lapsuuden aikaisesta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta.
Päihteiden aktiivikäyttäjien keskuudessa seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan kokemukset ovat verrattain yleisiä ja väkivalta on muuttunut osin normaaliksi, arkipäiväiseksi asiaksi. Samaan aikaan seksuaalinen kaltoinkohtelu on vaiettu, tabuksi muodostunut aihe. Seksuaalisen väkivallan normalisoituminen, siihen liittyvät virheelliset tiedot ja uskomukset sekä tietämättömyys omista oikeuksista heikentävät väkivallan tunnistamista. Lisäksi kokemuksiin liittyvä välttämiskäyttäytyminen sekä moninkertainen häpeä ja syyllisyys vaikeuttavat avun hakemista. Siksi vastuu seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta kysymisestä on aina ammattilaisilla.
Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen asiakkaan tukemisessa korostuu rohkeus kohdata ihminen tilanteessaan – kunnioittavasti kysyen, myötätuntoisesti kohdaten, uskoen, kuunnellen ja rinnalla kulkien.
Vaikka asiakkaalle kerrotaan saatavilla olevista palveluista ja hänet ohjataan lisäavun piiriin, jää päihteiden aktiivikäyttäjien tukeminen usein matalan kynnyksen palveluiden varaan. Päihteiden aktiivikäyttö hankaloittaa ajanvarauksellisiin palveluihin hakeutumista ja tukisuhteeseen sitoutumista. Luottamuksen rakentuminen työntekijää kohtaan vie aikaa. Silloin rinnalla kulkeva apu rakentuu yhteistyösuhteelle, jossa asiakkaan voimavaroja ja pystyvyyden tunnetta vahvistetaan ja jossa pyritään luomaan edellytyksiä avun vastaanottamiselle.
Ammatillinen verkostoituminen ja monialainen yhteistyö seksuaaliväkivaltatyön ammattilaisten kanssa vahvistaa matalan kynnyksen toimijoiden mahdollisuuksia tukea asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti. Lisäksi se tukee työntekijöiden jaksamista tilanteissa, joissa asiakas ei halua tai kykene ottamaan muuta tukea vastaan. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin – jokaisella on oikeus tukeen.
Anniina Piiroinen
Usva-hanke
Anniina Piiroinen on toiminut aikaisemmin Usva-hankkeen projektipäällikkönä ja työskentelee tällä hetkellä lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa.